Joensuun ystävyysseurat järjestivät
kansainväliset ystävyysmessut 36. kerran
Joensuun ystävyysseurat järjestivät perinteikkäät kansainväliset ystävyysmessut IsoMyyssä lauantaina 9.11.2024 klo 10.00-14.00 jo 36. kerran. Mukana oli 14 järjestöä kertomassa toiminnastaan ja myymässä erilaisia omalle maalleen tai omaan toimintaansa liittyviä herkkuja tai muuta pientä: Donelaitis-seura, Joensuun soroptimistit, Marokon ystävät, Pohjola-Norden, Suomi-Israel-yhdistys, Suomi-Ranska yhdistys, Suomi-Kuuba-seura, Suomi-Saksa yhdistys, Suomi-Unkari-seura, Suomi-Venäjä-seura, Zonta-kerho, Itä-Suomen koulu, ukrainalaisten yhteisö sekä UNICEF. Eri seurat koordinoivat messut vuorotellen, ja tänä vuonna koordinointitehtävä oli Saksa-yhdistyksellä ja Venäjä-Seuralla.
Messut avasi klo 10.00 kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Helena Hulmi (koko puhe alhaalla). Messujen aikana oli myös muutamia ohjelmanumeroita: klo 10.30 kuultiin kolmen nuoren miehen bändiä, klo 11.30 kansainvälinen Jokitanssi-ryhmä esitti irkkutansseja, klo 11.45 yleisö sai tulla kokeilemaan baijerilaista tanssia ja klo 13.00 oli Eläkeliiton Joensuun yhdistyksen tanssinumero.
Ensimmäiset ystävyysmessut järjestettiin vuonna 1988. Tuolloin Joensuun suomalais-ranskalaisen yhdistyksen Raili Lauritsalo, Joensuun Kiina-Seuran Markku Kirsi ja silloinen Joensuun yhteiskoulun lukion rehtori Erkki Alho toteuttivat yhteisenä ponnistuksena ensimmäiset messut Karjalantalolla. Messujen tapahtumapaikkana on ollut myös Joensuun normaalikoulu sekä Lyseon lukio. Viime vuosina messut on järjestetty Isossa Myyssä. Kansainväliset ystävyysseurat toteuttavatkin joensuulaista kansainvälisyyttä ihmisläheisimmillään. Seuroissa on yhteensä tuhansia jäseniä, ja ne tekevät merkityksellistä työtä kuntalaisten hyväksi.
Yhdistysten varsinaiset nimet:
- Joensuun Marokko-seura
- Joensuun Pohjola-Norden ry
- Joensuun seudun Donelaitis-seura – Liettuan ystävät ry
- Joensuun Soroptimistiklubi
- Joensuun suomalais-ranskalainen yhdistys ry
- Joensuun Suomi-Kuuba-seura
- Joensuun Suomi-Saksa yhdistys ry
- Joensuun Suomi-Unkari Seura ry
- Pohjois-Karjalan Suomi-Israel-yhdistys ry
- Suomi-Venäjä- seuran Joensuun seudun osasto
- Pohjois-Karjalan Zonta-kerho
- Itä-Suomen koulu
- Unicef Joensuun vapaaehtoisryhmä
Helena Hulmin avajaispuhe 9.11.2024 klo 10 (Iso Myy, Joensuu):
Hyvät kuulijat, arvoisat joensuulaiset!
Tervetuloa kansainväliseen tunnelmaan, tervetuloa ystävyysmessuille.
Jo 36. kerran täällä kotikaupungissamme käynnistyvät messut, joilla 12 eri järjestöä esittelee toimintaansa ja myy omalle maalleen ja toimintaansa liittyviä herkkuja. Vuorovuosin näitä messuja koordinoivat eri seurat ja tänä vuonna vastuullisia koordinoijia ovat Suomi-Saksa-yhdistys sekä Venäjä-Seura. Tämän kauppakeskuksen käytävät täyttyvät tänään monenkirjavista myyntipöydistä, joilta saa informaatiota ja mukaan otettavaa. Paikalla on Donelaitis-seura, Joensuun seurakuntien ystävyysseuratyö, Joensuun soroptimistit, Marokon ystävät, Pohjola-Norden, Suomi-Israel-yhdistys, Suomi-Ranska yhdistys, Suomi-Kuuba-seura, Suomi-Saksa yhdistys, Suomi-Unkari-seura, Suomi-Venäjä-seura sekä UNICEF.
Messujen alku ulottuu vuoteen 1988, jolloin suomalais-ranskalaisen yhdistyksen Raili Lauritsalo, Kiina-seuran Markku Kirsi ja Joensuun yhteiskoulun rehtori Erkki Alho toteuttivat yhteisvoimin ensimmäiset messut Karjalan Talolla. Messujen tapahtumapaikkana on ollut vuosien saatossa myös Joensuun Normaalikoulu ja Lyseon Lukio.
Joensuu on juuri äskettäin noussut 11. suurimman suomalaisen kaupungin joukkoon. Syyskuun lopussa meitä joensuulaisia oli 78 602. Kaupungin strategiassa asukasluvun tavoitteeksi on vuoteen 2025 nostettu 80 000 asukasta. Matka tähän tavoitteeseen ei ole enää huikean pitkä, vaan aivan mahdollinen. Vuoteen 2030 mennessä meidän tulisi olla Suomen kymmeneksi suurin kaupunki. Tämä ei ole utopiaa, sillä jo useamman vuosikymmenen ajan Joensuun väestönkehitys on ollut positiivisella uralla. Ja tätä kehitystä on vauhdittanut erityisesti kansainvälistyminen.
Joensuun katukuvaa katsoessa huomaa, että tämä pitää paikkansa. Jos ajattelen omaa nuoruuttani kaupungissa, voin todeta, että kauas on tultu pikkukaupungin tunnelmasta. 70- ja 80-luvuilla ei kaupungissa juurikaan eri kansallisuuksia nähty. Koripallojoukkue Katajan ulkomaalaisvahvistukset taisivat olla lähes niitä ainoita sekä Vietnamista tulleet pakolaiset. Tuosta ajasta on kaupunkimme todella muuttunut. Olemme kaupunkina vireä, nuorekas ja monikulttuurinen. Tästä kehityksestä osansa on toki myös yliopistolla ja ammattikorkeakoululla sekä Riverialla, joiden opintotarjonta tuo kaupunkiin paljon ulkomaisia opiskelijoita.
Opiskelijoiden lisäksi kaupunkiimme on muuttanut paljon ulkomaisia, mm. viime vuosien aikana ukrainalaisia, joiden asettuminen osaksi Joensuuta on sujunut yllättävän hyvin. Joensuu pyrkiikin aktiivisesti kotouttamaan tänne muuttavia ulkomaalaisia. International House Joensuu on kaupungin organisaatiossa taho, joka pyrkii monipuolisella tuella avustamaan tänne muuttavia kotoutumaan uusiksi joensuulaisiksi.
Tänne muuttavan tai täällä opiskelevan sopeutumista me jokainen voimme edesauttaa. Ystävällinen hymy, tervetullut kohtaaminen ja toisen huomioiva kohtelu saa jokaisen meistä tuntemaan itsemme arvokkaiksi ja arvostetuksi. Tämän ymmärtäminen tekee kaupungistamme entistä positiivisemman ja myönteisemmän. Meillä on siis tässä missio!
Sopeutumista voidaan tukea myös järjestötoiminnalla. Tästä toiminnasta nämä messut ovat mitä oivallisin esimerkki. Yhdistykseen kiinnittyminen avartaa ajatteluamme ja tuo vieraan kulttuurin lähemmäksi. Vieraan kulttuurin ja toisenlaisten tapojen ymmärtäminen kasvattaa meitä jokaista myös luontevaan kansainvälisyyteen.
Työelämässä toimiessani olimme perheeni kanssa monia vuosia ulkomaisten opiskelijoiden tukiperheenä. Opiskelijat osallistuivat arkielämäämme retkeilemällä kanssamme, viettämällä jouluja meillä, opiskelemalla suomalaisia tapoja ja myös kysymällä tukea vaikkapa asioiden hoitamiseen. Monelle opiskelijalle opetin myös suomalaisen pullan leivontaa. Ja olenpa päässyt jälkeenpäin maistamaankin pullia! Olen Suomi-äitinä hoitanut muutamia kulttuurishokki- tilanteita, joissa opiskelijan koti-ikävän purkautuminen aiheutti masentuneisuutta ja apatiaa. Noita vuosia en missään tapauksessa antaisi pois. Niiden myötä myös omat lapseni ovat suhtautumaan vieraaseen kulttuuriin luontevasti, ilman ennakkoluuloja.
Ystävyysseurat ovat yksi tapa madaltaa kynnystä kohdata vierautta. Kansainväliset ystävyysseurat toteuttavat joensuulaista kansainvälisyyttä ihmisläheisimmillään. Seurojen toiminnassa on tuhansittain jäseniä, mutta aina mukaan mahtuu lisää, uskoisin. Nämä messut ovat merkki siitä, että ystävyysseurat antavat molemmin puolin jokaiselle osallistujalle. Ja vaikkapa tutustumalla tänään näihin pöytiin ja seurojen informaatioihin täältä saattaa löytää se itseä kiinnostava kulttuuri, johon haluaa perehtyä enemmän.
Joensuun kaupungin puolesta avaan nämä messut. Astukaa peremmälle ja tutustukaa!